Uutisia tästä ikuisaiheesta löydät varmasti itsekin, mennään siis heti asiaan. Sairaanhoitajat haluavat lisää palkkaa. Haluavat saada lisää palkkaa, haluavat, että heille annetaan lisää palkkaa.
He eivät tule saamaan lisää palkkaa. Palkan määrittää neuvotteluasema. Aseman vaihtoehtoiskustannukset. Lakkouhkaa ei ole, ks. historia ja yleinen konformismi. Italialainen lakko alalla on ollut jo pitemmän aikaa, tämä tosin ei ole minkään tietoisen prosessin seuraus. Vitsi.
Kukaan ei tässä maailmassa anna mitään ihmiselle, joka tyytyy siihen mitä hänellä jo on.
Sisar hento valkoinen on konformisti ts. nainen. Hän ei tee työtään rahasta; ”Kutsumusammatti on vain tekosyy olla maksamatta ihmisille kunnon palkkaa!”. Ei, se on ihana tekosyy selittämään kykenemättömyyttä kovapalkkaisemmissa ammateissa työskentelyyn. ”Ei minua kiinnosta raha.” Ei niin, koska et voi sitä saada.
Alalla siis ei ole ketään, joka haluaisi rahaa ja kykenisi johonkin parempaan, koska he ovat jo paremmissa duuneissa, joista saa rahaa. Jätetään pieni takaovi ihmisille, jotka eivät ole vielä tajunneet todellisia kykyjään.
Jäljelle jää vain niitä, jotka ovat luovuttaneet rahan suhteen kokonaan ja niitä, jotka ovat luovuttaneet vain sen ansaitsemisen suhteen. Jälkimmäiset määkyvät palkankorotuksia. Millä perusteilla?
”Työ on fyysisesti raskasta.”
Ei ole, olet vain paskassa kunnossa.
”Työ on tärkeää.”
Ei ole, se ei tuota juuri mitään. Vaihtoehtoiskustannuksetkaan eivät ole kovin kummoiset, ks. historia, jossa on selvitty ilman hoitajia hyvin pitkään.
Palkan kasvu ei muuta työn henkistä kuormittavuutta. Lisää miehitystä saadaankin parhaiten kasvattamalla olemassa olevan työvoiman kustannuksia ja uuden työvoiman kustannuksia.
Sairaanhoitajista ei ole pulaa. Lähihoitajista ei ole pulaa. Lääkäreistä on pulaa. Työvoimapula nostaa palkkoja. Näytä minulle sairaanhoitaja, jolle maksetaan puolitoistakertainen nettopalkka perustyöstä työvoimapulaisella alueella.
Tags: raha terveydenhuolto